Hitaasti Hämeestä

Tiimin kolmas, hitain ja nuorin jäsen löytyy Etelä-Suomen läänin pääkaupungista. Kahta muuta jäsentä en ole edes vielä nähnyt, mutta se seikka ollaan korjaamassa lähipäivinä.

Toista kertaa kohti huippua olen menossa. Viime kesän huiputusyritys jäi harmittavan lähelle. Toivottavasti ei mene sanonnan mukaisesti - Kolmas kerta toden sanoo - vaan että huippu tulisi saavutettua tällä kertaa. Riskillä ei ole tarkoitus nousta mäkeä ylös, ja toivottavasti Esteri on hyvällä tuulella.

Kuntopolitiikan toivon olevan omalta osaltani kohdillaan. Hyväkuntoisena mäkeä on mukava taivaltaa eteenpäin ja jää aikaa ihailla maisemia. En meinaa laittaa reppua painoineen selkään ja alkaa kiivetä mäkeä ylös alas - treeni mielessä.

Kuntoa olen kohotellut 2008 vuoden lopputalvesta lähtien enemmässä määrin, lähinnä pyöräillen ja juosten. Loppukesästä 2008 mukaan tuli suunnistus - eilen kävin kevään ensimmäiset rastit bongaamassa. Oli aika helppo 6 km reitti, ei tullut harhailtua.

Alkutalvesta 2008, kun ensimmäiset lumihiutaleet koskettivat maata, kävin ostamassa luistelusukset. Päätin, että nyt jos koskaan. Kolmena tai neljänä edellisvuotena oli ollut jo tarkoitus ostaa sukset. Ei ollut aikaa? Lähimpään urheilukauppaankin kun on matkaa kunnioitettavat 100 metriä eli se löytyy samasta korttelista. Eli viime talven olen lähinnä suksinut suksilla ja luikkareilla painellut järvenjäitä menemään. Keliin sopivilla voiteilla on mukana mennä kun luistaa hyvin. Ensi talvena jos saisi wassberg-tekniikan opeteltua niin tulisi vauhtia vielä enemmän lisää.


Reissua varten en ihmeemmin valmistaudu. Muutamia pikku varustehankintoja pitänee vielä tehdä. Kamat pakkaan 2-4 päivää ennen lentokoneen lähtöä. Viime vuonna jännitysmomentit olivat sen verran hyvät ettei laukun pakkaamisesta olisi tullut varmaan yhtään mitään edellispäivänä.

Varmaankin 4-6 päivänä viikossa tulee käytyä lenkillä odotellessa lähtöä. Kevyitä pyörä-, juoksu- ja suunnistuslenkkejä. Vappuna ehkä jokin pieni nestetankkausharjoitus...