lauantai 23. toukokuuta 2009

carpe diem - filosofiaa

(Itselle) suuret tapahtumat vaativat aina pienen "pureskeluajan". Tuossa pohdimme Arin kanssa, että kiipeäminen ja varsinkin jännänousujen kiipeäminen irroittavat tehokkaasti arjesta. Mielessä ei todellakaan ole työasiat tahi muut keskivertonormimurheet. Keskitytään ainoastaan käsillä olevaan reittiin ja sen haasteisiin, sekä turvallisuuteen, vaikka välillä onkin kylmä ja kuuma ja jänskättää ja epäilyttää ja sattuu sinne sun tänne jne.. Todellista hetkessä elämistä, vuoria parhaimmillaan. Tuskin edes Wittgenstein voi kieltää kaiken tämän todellisuutta.

Intensiivinen keskittyminen ja paneutuminen sekä jatkuva yhteydenpito tuntuu vievän tehokkaasti ajantajun. Urbaalilegendan mukaan jo(i)llekin on näin tapahtunut myös työ/toimisto-olosuhteissä, mutta suosittelen tunteen aitouden varmistamiseksi kokeilemaan vuoria. Toimii!

2 kommenttia:

  1. Tämän keväisen rentoutumisen ja irtioton jälkeen luulisi kyllä olevan niin rento, että kestäisi Auswitchin täällä kotirintamalla ilman hermojen menettämistä ja äänen korottamista.

    VastaaPoista