torstai 21. toukokuuta 2009

elämän tarkoitus noin klo 01:00

Juu, on ollu sen verran tiukkaa aikataulua ja suunnittelua ja tilanteiden vaihtelua, ettei oo edes ehtiny miettimään isompaa kuvaa. Mutta ainahan se hiipii jossain vaiheessa mieleen, että mitäs tän jälkeen (jos homma toimii ja päästään huipulle ja vieläpä suunnitelmien mukaista reittiä). Silloinhan jälkeenpäin ajatellen touhu oli liian varman päälle, ei riskejä ja pikkasen helpolla puolella(ko)? Siis luonnollisesti lisää ja isompaa ja suurempaa? Epäloogista logiikkaa. Ajatukset siis hieman suorituksia edellä... Tehdään nyt nämä käsillä olevat jutut ensin...

Ja katkeilevan ajatuksenvirran alkupäässä tais olla kaukaisena peikkona työnteko, joka jostain mielen syövereistä nousi häiritsemään lomailua. Se ainakin häviää ensimmäisen "jännän" tai hienon paikan tullen. Ja tämän oivallisen aasinsillan kautta päästäänkin suoraan jännäilyyn, joka tuntuu selvästi vähenevän vähälläkin treenillä ja tutustumisella/luottamuksen lisääntymisellä valtavaan varustemäärään. Näillä voisi lentää kuuhun. Reppu täyttyy kamoista joita ei todennäköisesti ja toivottavasti tarvita, eli varmuusvälineistä (valmistaja ei ole RFSU vaan Petzl, Simond, Black Diamond jne.).

Tulipas (jopa allekirjoittaneen standardein) kirjoitettua sekava läppä keskellä yötä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti