No voi pee ja vee! Faijan autossa ei ole suksiluukkua, eikä edes taittuvia selkänojia takana. Täysin käsittämätöntä, mersu boikottiin! Ei hyvä, mutta näillä mennään. Sukset on pakko jättää kotiin. Jos hyviä puolia haetaan, niin saapa ainakin vuokrattua paremmat laskusukset, vaikka monot ei olekaan laskuun tehty.
Ostin juuri ennen Lyngenin vappureissua randomonot, jotka jäykkyydeltään kyllä vastaavat skimbamonoja, mutta varren asento on hiihtomoodissa aivan liian pysty. Seurauksena paino menee taakse, vaikka kuinka yrittää painaa eteen. Ei voi kuin ihmetellä miten jotkut pystyvät (tai väittävät pystyvänsä) laskemaan hyvin tuollaisilla!?! Ja kummallista, ettei lähes 500€:n listahintaisissa monoissa ole etukallistuksen säätöä... Ei hyvä, mutta näillä mennään.
Paino ei ole juuri alle 87 kg:n mennyt. Syyt menee treenin aiheuttamaan ennestääkin hyvän ruokahalun parantumiselle ja heikolle itsehillinnälle. Ei hyvä, mutta näillä mennään.
Sääksi luvassa loistokeliä ti-ke, mutta sen jälkeen hellettä ja ukkosen mahdollisuutta iltapäivisin. Ennustevarmuus heikohko. Ei hyvä, mutta edelleen näillä mennään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tässä vielä viimehetken tietopaketti:
VastaaPoistaVUORISTOSAIRAUDET
Akuutti vuoristotauti (Acute Mountain Sickness, AMS)
Oireet vaihtelevat lievistä fataaleihin
Diagnoosi perustuu päänsäryn lisäksi vähintään yhteen seuraavista oireista: ruokahalun menetys, pahoinvointi,oksentelu, väsymys/heikkous, tasapainohäiriöt, univaikeudet.
Nousuhistoria ja -nopeus vaikuttavat diagnoosia asetettaessa.
AMS parantuu itsestään 1–2 vuorokaudessa.
Elimistön kuivuminenvoi pahentaa oireita.
Tärkein hoito on nousun keskeyttäminen ja laskeutuminenalemmaksi kunnes oireet ovat poistuneet.
Nyrkkisääntönä hoidollevoidaan pitää laskeutumista 500 m alemmaksi tai siihen korkeuteenjossa viimeksi on oleskeltu ilman oireiden esiintymistä.
Ödeemat (HAPE: High Altitude Pulmonary Edema, HACE: High Altitude Cerebral Edema)
Lievä vuoristotauti voi muuttua vakavammaksi, jos oireet ja varoitusmerkit
ovat jääneet huomaamatta tai niistä ei ole välitetty.
Hengenvaarallisissa keuhko- ja aivoödeematiloissa aivojen tai keuhkojen solunulkoisiin tiloihin alkaa kertyä nestettä.
Oireita: päänsäryn lisäksi lisääntyneet hengitysvaikeudet, yskä, huonotuulisuus ja syvähengityskivut sekä lopulta yskän mukana keuhkoista tuleva verinen vaahto tai plasmankaltainen neste.
Ödeemien kehittymiselle ei ole määritettävissä mitään tiettyä korkeutta.
Mikäli ensioireet jätetään huomioimatta ja nousua jatketaan, voivat oireet pahentua muutamassa tunnissa jolloin sairastunut ei välttämättä kykene enää omin avuin laskeutumaan.
Ödeemien kehitys joko aivo tai keuhkoperäiseksi on sattumanvaraista,ihminen voi kärsiä joko toisesta, molemmista tai vuorotellen jommastakummasta.
Näihin tiloihin ainoa todellinen hoito on mahdollisimman nopea laskeutuminen alemmas.
Äkilliset neurologiset toimintahäiriöt (TNDHA)
Äkillisiä, yleensä muutamassa minuutissa ohimeneviä neurologisia oireita, tuntohäiriöitä, mielialan muutoksia tai muistinmenetystä on raportoitu esiintyneen liikuttaessa yli 6000 m korkeudessa.
Silmänpohjaverenvuodot (High Altitude Retinopathy, HAR)
Vuoristossa liikuttaessa kiipeilijöillä esiintyy silmänpohjan verenvuotoja jotka ovat yleensä oireettomia mutta osuessaan tarkannäön keskukseen voi näkö heikentyä oleellisesti.
Yleensä nämä korjaantuvat ajan mittaan itsestään mutta voivat myös johtaa pysyviin näkökenttäpuutoksiin tai näön heikkenemiseen.
Krooninen vuoristoyskä (HACS)
Kuivan ja kylmän vuoristoilman hyperventiloiminen ärsyttää hengitysteitä ja tämä voi johtaa ilmateiden kuivumiseen, lisääntyneeseen limaneritykseen, vasomotoriseen riniitiin ja bronchospasmiin jotka yhdessä tai erikseen stimuloivat vagaalista yskärefleksiä.
Ja lopuksi: VIISAS ANTAA PERIKSI!
Viisas saattaisi jättää kokonaan kiipeämättä...
VastaaPoista